Huippu-urheilijan päiväkirjat - Elä ja anna toisten kuolla

Sirius(?) tea house

Budapest ma 21.5.- su 27.5.

Sitä faktaa, että Budapest on edelleenkin meikäläisen kaupunkikohde listalla ykkönen, ei pystynyt tämäkään reissu järkyttämään. Meno oli aamusta iltaan tuttua ja turvallista kun paikat ja jopa frendit olivat samoja mitä viime syksynä.

Random@Instant

Saavun lentokentälle ja huomaan Mennenini levinneen ympäri rinkkaa. Paskaltahan tässä on jo pitemmän aikaa haistukkin niin menköön ja jälleennäkemisen riemu Bélan kanssa on valtava. Kotikulmilla tästä halailun määrästä olisi saanut jo turpaansa, mutta nyt se on sallittua ja erittäin suotavaakin. Junalla keskustaan ja kotiinpaluun tunne lämmittää mielen kun rälläämme ratikalla kohti hostellia. Oktogon, Király ja Blaha, samoilla kulmilla, missä jo viisi kuukautta pyörittiin. Hostellilla hetken venyttelyn jälkeen remmiin liittyy Moritz, joka vieläkin näyttää siltä turkkilais-saksalaiselta pitsan paistajalta mitä viime syksynä. Hostellin täti on ihmeissään naurun ja muun yleisen euforian keskellä. Siivut pojille tuomaani tuliasjallua ja kohti kesää.

Anderssen

Päivät kuluvat letkeästi. Vaikka mestat ovat pääasiassa tuttuja niin uusia mahtavia paikkoja vaan tuppaa väkisin löytymään. Mm. Bródy Sándor utcalta löytyvä tea house(Sirius tms.) osoittautui mahtavaksi levyttely ja jumi paikaksi. Aikaa vierähtääkin nelisen tuntia shakin, teen ja torkkumisen merkeissä. Maanantai ja tiistai vilahtavat tutuissa ravintoloissa kavereita tapaillen. Oikeastaan mikään ei ole muuttunut ja vanhasta tottumuksesta tsekkaamme tiistai-iltana impro porukka Random Tripin Instantissa.

Iltapalalla Dohány Utcalla. 2000HUF tsibale.

Oluen nauttiminen alkaa päivä päivältä aikaisemmin. Keskiviikkona kolmeen mennessä olemme huuhdelleet turkasen ison lihalajitelman parilla huurteisella alas ja istumme jo Mika Tivadar Mulaton pihalla mojitot kädessä, joista meno senkun kiihtyy long islandien siivittämänä. Rahaa palaa niin perkeleesti ja viikon aikana onnistun rälläämään 100 000 forinttia jollain käsittämättömällä tavalla. Tyhmiä kysymyksiä ei oteta vastaan.

Suurin ero viime syksyyn on se, ettei baareissa saa enää polttaa sisällä. Jossain paikoissa(kuten Instant) on sisällä paikka missä voi käryyttää, mutta pääasiassa tuprutella ei saa enää missään sisätiloissa. Onhan tällä hyviäkin puolia kun ei tule kokoajan istuttua suitsu huulessa, mutta kyllä tietyt paikat kuten Vittula ja Filter ovat menettäneet osan tunnelmastaan. Ei enää iltoja tiskiin nojaten, vetäen ketjussa punaista Mallua ja hyviä, hienoja oluita.

Turkkilais-saksalainen kebabpäällikkö Bp:n yössä

Paljon on kuultu hyviä juttuja paikasta nimeltä Parapark ja torstaina hyppäämme itsekkin toiminnan ytimeen.  Kyseessä on 8000 forinttia kustantava ja maksimissaan viidelle ihmiselle tehty tunnin pituinen puzzle-kikkailu.  Porukka suljetaan lukittuun huoneeseen ja tehtävänä on päästä ulos mahdollisimman nopeasti. Huoneet ovat täynnä vihjeitä, joita ratkomalla pääsee lähemmäksi oven avaamista. Enempiä spoilaamatta suosittelen lämpimästi. 60% porukoista selvittää itsensä huoneesta ulos ja me pääsimme vege ajassa 55min ja jotain.

1500 hours

Torstaina on myös aika tsekata itsemme hostellista ulos ja muutamme loppuajaksi majailemaan viime syksyltä tuttujen saksalaismimmien luokse. Ja taas kuinka ollakkaan olen germaanien ympäröimä(5vs1). Ymmärrettävästi kieli muuttuukin porukalla automaattisesti saksaksi, mikä nyt annettakoon anteeksi kun kaikki ovat niin oikein mukavia immeisiä. Bileet kämpällä ja omalta osalta virta loppuu jo kahden tietämillä.

Yllätten viinit loppuivat jo täysin ennen aikojaan

Perjantai ja torstai ovat hyvin pitkälti samaa hyvää puuroa, mitä jo koko viikko on lusikoitu. Pyörimme kohtuu pienellä säteellä, mistä kertoo se että jätkät eivät viikon aikana näe edes Tonavaa. Levyttelemmä , sosialisoimme ja otamme relax. Fuck the sightseeing, systeemit on jo nähty. Sunnuntai iltapäivänä koneen nokka kohti Berliiniä.